Ositus ja perinnönjako tehdään perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesän omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa on kysymys kahdesta eri toimituksesta mutta osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä yhden asiakirjan.

Ennen perinnönjakoa suoritetaan jäämistöositus, jos vainaja on ollut avioliitossa kuollessaan.Osituksessa selvitetään, mikä varallisuus kuuluu leskelle ja mikä taas vainajan perillisille. Sekä leskellä että perillisillä on oikeus vaatia jäämistön ositusta. Jos leski on ollut menehtynyttä puolisoaan varakkaampi, lesken ei tarvitse luovuttaa osituksessa omaisuuttaan perittävän perillisille - tätä kutsutaan lesken tasinkoetuoikeudeksi.

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaille heille kuuluvin osuuksin. Kuolinpesän omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti laissa määritellyn perimysjärjestyksen mukaan. Perittävä on kuitenkin itse voinut poiketa tästä perimysjärjestyksestä tekemällä testamentin. Lisäksi perittävän antamat ennakkoperinnöt ja muut lahjat voivat vaikuttaa perinnönjaon lopputulokseen.

Täyttääkseen lain sille asettamat vaatimukset, on osituksesta ja/tai perinnönjaosta laadittava kirjallinen sopimus, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat ja jonka allekirjoitukset kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi. Osakas voi valtuuttaa myös toisen henkilön allekirjoittamaan sopimuksen puolestaan. Sopimukseen perustuvan osituksen ja perinnönjaon sijasta voi kuolinpesä hakea yhdenkin kuolinpesäosakkaan aloitteesta pesänjakajaa. Pesänjakaja on henkilö, jonka tuomioistuin määrää toimittamaan osituksen ja/tai perinnönjaon, jos kuolinpesäosakkaat eivät saa asiaa keskenään sovituksi.

Suosittelemme ottamaan yhteyttä PKO Lakipalveluun, jos tarvitsette asiantuntijan apua jäämistöositus- tai perinnönjakosopimuksen tekemisessä. PKO Lakipalvelussa laadituista asiakirjoista saa S-Etukortilla Bonusta.